Ekosysteemin ennallistaminen
Fukušima tunnetaan tyypillisesti tapahtumapaikkana, mutta suurin osa resursseistamme on itse asiassa omistettu paikallisen ympäristön parantamiseen. Vierailijat nauttivat näiden ponnistelujen tuloksista, mutta hyvin harvat osallistuvat niiden toteuttamiseen. Nämä eivät ole luonteeltaan kannattavia toimintoja, eikä meillä ole jatkuvaa tukea miltään ympäristöjärjestöltä tai ministeriöltä. Vuonna 2025 perustettiin ”Fukušima”-yhdistys virallistamaan ydintoimintaamme ja etsimään virallista yhteistyötä liittoutuneiden organisaatioiden kanssa.
Vaikka saaren sijainti on eurooppalaisen pääkaupungin keskustassa, sen toinen pää on suhteellisen koskematon päivittäisestä ihmisen toiminnasta. Joka vuosi tulee lisää todisteita ekosysteemin toipumisesta. Jotkut lajit ovat harvinaisia tai suojeltuja Latviassa, joten kaikki havainnot lähetetään joukkoistettuun luontotietokantaan DabasDati.lv. Puolet käytettävissämme olevasta maa-alueesta on varattu yksinomaan muille kuin ihmisille; vierailutiloja analysoidaan ja parannetaan jatkuvasti niiden kirjaimellisen ja ekologisen jalanjäljen minimoimiseksi.
Useita jätteenkäsittelyyn, maaperän kunnostukseen ja puhtaaseen ilmaan liittyviä hankkeita on toteutettu yhteistyössä naapuriemme kanssa. Tähän mennessä maaperästä on poistettu yli 200 m3 saasteita ja luonnottomia esineitä, jotka joko kierrätettiin tai toimitettiin virallisiin jätteenkäsittelylaitoksiin. Joitakin Fukušimassa toteutettuja rakentavia toimenpiteitä ovat:
– Linnunpöntöt
– Nimetyt luonnon elvyttämisalueet
– Ravintoloiden ruokajätteen jakelu tai kompostointi
– Risuaidat
– Vanhojen puiden suojelu majavilta
– Puiden istutus ja vieraslajien poistaminen
– Joenrantojen eroosion lieventäminen
– Uhanalaisten lajien havaintojen rekisteröinti
– Ympäristörikosten ilmoittaminen (jätteenpoltto, jätteen kaatopaikkakäsittely viikoittain)
Lähestymistapamme tunnetaan ruohonjuuritason bioremediaationa, ja se liittyy Maan Korjaus- (Earth Repair) ja Radikaalimykologia- (Radical Mycology) liikkeisiin. Sen tavoitteena on hajauttaa ympäristön kunnostuksen menetelmiä, jotka ovat kestäviä, käytännöllisiä ja useimpien ihmisten saatavilla. Ihannetapauksessa Fukušiman tulisi olla laboratorio, jossa kehitetään paikallisia, avoimen lähdekoodin ja yhteisöjohtoisia ekosysteemien ennallistamiskäytäntöjä, arvioidaan Latvian pilaantuneiden alueiden ennallistamisen riskejä ja koulutetaan muita.
Hylkäämme joihinkin permakulttuurin muotoihin liittyvän eskapistisen trendin, joka olettaa, että on vielä ”saastumatonta” maata vallattavana, ja jättää joutomaaongelman tulevien sukupolvien käsiteltäväksi. Totuus on, että planeetalla ei ole paikkaa, jota ihmisen saastuminen ei olisi vaikuttanut. Ymmärrämme, että evoluutio on kohtuullisen hyvin varustautunut käsittelemään luonnossa esiintyviä epäpuhtauksia geologisen ajan mittakaavassa. Mutta sukupolvemme on täytettävä tieteellisen tiedon aukot uusista epäpuhtauksista, kuten mikromuoveista ja ”ikuisista kemikaaleista”, joita ei ole koskaan tuotu mihinkään elävään järjestelmään.
Paikkamme kunto herättää olennaisia kysymyksiä tietoon perustuvasta suostumuksesta tässä globaalissa biokemiallisessa kokeessa. Väinäjoessa, jossa vieraamme uivat, perfluorialkiloitujen yhdisteiden (PFAS) pitoisuudet ovat kaksinkertaiset ihmisille turvallisena pidettyyn raja-arvoon verrattuna. Maaperässä on varmasti muita myrkkyjä suurempina tai pienempinä pitoisuuksina. Fukušima kannustaa kansalaistiedettä tehokkaana työkaluna hallituksen vastuullisuuden, tietoon perustuvan politiikan, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ekologisen lukutaidon edistämiseksi.
Vuonna 2022 Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi päätöslauselman, jossa julistettiin puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö perusihmisoikeudeksi. Marraskuussa 2025 EU julkaisi maaperän seurantaa koskevan lain – direktiivin, joka edellyttää kaikkien Euroopan maaperän ennallistamista terveelliseen kuntoon vuoteen 2050 mennessä. Saastuneet alueet, kuten Fukušima, voivat saada tukea kunnostushankkeiden toteuttamiseen.
Euroopassa 81 % elinympäristöistä on heikentyneessä tilassa. Noin 2,8 miljoonaa aluetta on tunnistettu mahdollisesti saastuneiksi. Näistä 650 000:n on vahvistettu vaativan kunnostusta, mutta vain 15 % niistä on käsittelyn alla. On kiireellisesti kehitettävä toistettavia ja kohtuuhintaisia ekologisen ennallistamisen parhaita käytäntöjä, jotka täydentävät poliittista strategiaa, jossa suurimmat saastuttajat ja päätöksentekijät pidetään vastuullisina ympäristömyrkytyksistä.
Latvia on sitoutunut Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin 30×30-biodiversiteettitavoitteisiin suojellakseen 30 % alueestaan vuoteen 2030 mennessä. EU:n biodiversiteettistrategia vaatii, että biodiversiteetin väheneminen on käännettävä ja ekosysteemit ennallistettava. Kaikkien yli 20 000 asukkaan kaupunkien on pantava täytäntöön kaupunkien viherryttämissuunnitelmat, joissa luonnon monimuotoisuus integroidaan kaupunkisuunnitteluun. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkialueiden puuston tai luonnon monimuotoisuuden nettohävikin ei saa tapahtua, ja tulevaisuudessa niiden on vähitellen kasvettava. Nämä määräykset ovat oikeudellisesti sitovia.
Latvian suojeltujen alueiden osuus on kuitenkin edelleen EU:n keskiarvon alapuolella. Näiden lupausten täyttämiseksi Latvian on toimittava säilyttääkseen ehjät, kypsät ekosysteemit, kuten Fukušiman ja sen ympäristön. Välittömässä naapurustossamme sijaitsevat kaikki Latvian luonnonsäätiön vuodesta 2015 lähtien nimeämät biologisesti arvokkaat ”Vuoden luontotyypit”.
Tämän kampanjan avulla pyrimme varmistamaan pysyvät oikeudet osallistua ympäristöämme parantaviin toimintoihin. Elinympäristöjen ennallistamishankkeet toimivat vuosien tai vuosikymmenten aikajänteellä, ja epävarman vuokrasuhteen pitkäaikainen epävarmuus on suurin este ratkaisujen toteuttamiselle asianmukaisessa mittakaavassa. Tulevaisuuden tavoitteisiimme tässä suunnassa kuuluvat paikallinen uusiutuvan energian tuotanto, rakennustemme energiatehokkuuden parantaminen, vierastilojen kestävä suunnittelu, yhteistyö ympäristötieteiden opiskelijoiden kanssa, työmaan saastumisen metodologinen testaus ja analysointi, tehokas ja suljetun kierron luomutuotanto kaupungeissa, paikalliset biodiversiteettitutkimukset ja osallistuminen luonnonsuojeluhankkeisiin.
Referenssilinkit:
1. https://www.undp.org/sites/g/files/zskgke326/files/2023-01/UNDP-UNEP-UNHCHR-What-is-the-Right-to-a-Healthy-Environment.pdf
2. https://eustafor.eu/eu-publishes-directive-on-soil-monitoring-and-resilience/
3. https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/nature-restoration-regulation_en
4. https://lifemysoil.eu/about/
5. https://www.cbd.int/gbf/targets/3
6. https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/nature-restoration-regulation_en#targets and https://dopa.jrc.ec.europa.eu/kcbd/actions-tracker/#COHERENT%20NETWORK%20OF%20PROTECTED%20AREAS
7. https://gceurope.org/wp-content/uploads/2024/11/Biodiverse-Cities.pdf and https://greentogrey.eu/
8. https://www.lsm.lv/raksts/zinas/latvija/06.04.2023-bailes-no-kokrupniekiem-varam-vilcinas-aizsargat-jaunas-dabas-platibas.a503787/ - also https://www.eea.europa.eu/en/europe-environment-2025/countries/latvia/terrestrial-protected-areas and https://eng.lsm.lv/article/society/environment/latvia-below-eu-average-on-protected-nature-areas.a458044/ and https://eng.lsm.lv/article/society/environment/11.04.2023-latvia-could-face-eu-censure-over-failure-to-protect-black-alder-trees.a504380/
9.https://ldf.lv/gada-dzivotne/